Mitä lykopeeni on?

Lykopeeni on muun muassa tomaatin punainen väriaine, joka kuuluu karotenoidien ryhmään. Se kuuluu rakenteeltaan hiilivetykarotenoideihin. Muita samaan ryhmään kuuluvia yhdisteitä ovat alfa- ja beetakaroteeni. Toisin kuin monet muut karotenoidit, lykopeeni ei toimi elimistössä A-vitamiinin esiasteena. Runsaan lykopeenin saannin on useissa tutkimuksissa todettu suojaavan syöpä-, sydän- ja verisuonitaudeilta. Lykopeenin lähteitä ovat tomaatti, vesimeloni, verigreippi ja ruusunmarja. Muiden karotenoidien tapaan lykopeeni imeytyy parhaiten käsitellyistä elintarvikkeista. Jauhaminen ja kypsennys lisäävät imeytymistä merkittävästi. Tuoretta tomaattia parempia lykopeenin lähteitä ovatkin esimerkiksi ketsuppi, tomaattimehu tai vaikkapa tomaattinen pastan kastike.
[Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Lykopeeni]

Suomalaisilla lykopeenin puutetta

Kuopiolaisten tutkijoiden mukaan suomalaisilla on lykopeenin puutetta.
Ennaltaehkäisyn kannalta lykopeenin päivittäinen tarve on ilmeisesti
vähintään kymmenkertainen keskimääräiseen saantiin (0,2 mg/vrk) verrattuna

Lykopeenilla on osoitettu ainakin seuraavat neljä verisuonia suojaavaa vaikutusmekanismia: [Lähde: Tri Tolonen]

  • antioksidanttivaikutus
  • solujen tiedonsiirto (gap junction communication)
  • hormonaalinen vaikutus
  • immunologinen vaikutus.

Ravitsemustieteilijä Tiina Rissanen Kuopion yliopiston kansanterveyden tutkimuslaitokselta toteaa:
”Suomalaisten lykopeenitasot ovat poikkeuksellisen alhaiset verrattuina esimerkiksi italialaisiin, yhdysvaltalaisiin, espanjalaisiin ja jopa ruotsalaisiin.”
Rissanen jatkaa: ”Suomalaisten tärkeimpiä lykopeenin lähteitä ovat tuoreiden tomaattien lisäksi etenkin nuoremmilla ikäryhmillä ketsuppi”.

Mistä lykopeeniä saadaan

Tomaatti on erinomainen lykopeenin lähde. Tuoreesta tomaatista lykopeeniä saadaan kuitenkin melko vähän kypsennettyihin tuotteisiin verrattuna. Esimerkiksi noin 100 grammassa tuoretta tomaattia on noin 3 mg lykopeenia. Samassa määrässä tomaattimehua on lykopeenia jo 9 milligrammaa. Ketsupissa sitä on vieläkin enemmän eli noin 15 milligrammaa.

Tiina Rissanen toteaa myös: ”Antioksidanttivaikutus on nykykäsityksen mukaan merkittävin. Antioksidanttisuus merkitsee sitä, että lykopeeni estää LDL-kolesterolin hapettumista ja siten sen kerääntymistä verisuonten seinämiin. Luulen, että tulevaisuudessa löydetään jokin muukin vaikutustapa, jota ei vielä tunneta.”

Katso lisää Tiina Rissasen kommentteja täältä:
http://www.diabetes.fi/sivu.php?artikkeli_id=523